Cannibal Corpse

Jos on kirjastontäti sekaisin (viitaten edelliseen kirjoitukseeni), niin ei aina mene ihan putkeen asiakkaillakaan. Rouva tuli hakemaan varauksiaan, ilmoitti saaneensa eilen tekstiviestin. Reippahasti kävivät askeleeni varaushyllylle, mutta eihän siellä ole mitään. Tarkastan vielä toistamiseenkin, silmäilen sivupöydät ja melkein kurkin tiskin allekin. Ei auta, ei ole Nessereitä missään. Pyydän rouvan kortin ja katson hänen varaustietonsa, ja yhtä tyhjää on sielläkin! Ei ole varauksia, sen enempää saapuneita sellaisia kuin voimassaolevia. Kerron tilanteen ja alamme ihmettelemään. Rouva vakuuttaa kovan päälle saaneensa tekstiviestin eilen. Valitettavasti hän ehti jo poistamaan sen, enkä pääse katsomaan siitä, mitä kirjastossa pitäisi olla. Pahoittelen tilannetta, myönnän suoraan, etten yhtään tiedä, miten tämä on mahdollista. Miten voi saada ilmoituksen varauksista, joita ei ole?

Yksi selitys on tietenkin tietokonesekoilut, mutta en sitä tällä kertaa tarjoa. Selitys kyllä pyöri kielen päällä, sillä koneet ovat sekoilleet jopa ihan omalla kohdalla. Sain kuukausi sitten palautuskehoituksen lainoista, jotka olin jo useita päiviä aiemmin palauttanut. Ja en ole ainoa moisiin outoksiin törmännyt.

Joka tapauksessa keskityn lähinnä levittelemään käsiäni ja kuittaan tapahtuneen mysteerinä, tosin vuolaasti pahoitellen. Asiakas ei onneksi ole kiukkuinen, ja teemme varaukset uudestaan. Päivittelen tapahtunutta työkavereille vuoron jälkeen ja saan kuulla, että nesserit oli tosiaan varastosta haettu jossain vaiheessa. Mihin ne ovat kadonneet? Sitten joku tajuaa ehdottaa, että katso sen lainoja. Ja kuinka ollakaan, siellähän ne Nesserit möllötti rouvan lainoissa! Eli hän tuli kyselemään kirjoja, jotka oli jo kaksi päivää aiemmin hakenut! Pätevää toimintaa, ja mikä pahinta, ehdin jo panikoimaan suotta.

Sitten hankintapoliittinen katsaus. Epäilen vahvasti, että pomot eivät miettineet aivan loppuun asti tätä minun sijaisuusasiaani. Ei ole kovin turvallinen valinta pistää allekirjoittanutta vastaamaan kirjaston musiikkihankinnoista... Sillä kun BTJ tarjoaa, niin minulle kelpaa! Kävin tänään ajatuksen kanssa uusimman Kirjon lävitse, ja olen aidosti yllättynyt BTJ:n musatarjonnan laajuudesta, uusimmassa lehdykässä on mm. Napalm Deathin ja Cannibal Corpsen uusimmat levyt tarjolla. Arvatkaaka vaan, tilaanko nuo oitis! Cannibal Corpsea on tähän mennessä hankittu koko maakuntaan yksi ainoa levy vuonna 1996, ja nyt tuplaan maakuntamme CC tarjonnan. Saisin varmaan paljon ilmaisia tuoppeja Infernossa, jos siellä menisin tiskille moisella tarinalla elvistelemään. Tosin turpaan tulisi yhtä varmasti, jos kertoisin perään tilanneenni myös Waldos Peoplen uusimman levyn...

Pomoille lohdutuksena, että aion kyllä tilata varsin laaja-alaisesti, erityisesti klassista musiikkia ja etnoa tulee monta levyä, jatsiakin vähän. Humppaa ei onneksi ollut edes tarjolla yhtä levyä enempää, ja tuon yhden kykenin tilaamaan helposti. Ajatus teinihevareista, jotka silmät onnesta sädehtien kantavat levyn tiskille ja sitten tohkeissaan kertovat kavereilleen löytäneensä Cannibal Corpsea kirjastosta, tulee elähdyttämään minua tulevina vuosina. Olen jättänyt jälkeni maailmaan, tehnyt oman osuuteni.

Ja sitten tuo kaunis ajatusrakennelma tulikin kolisten alas, sillä todennäköisesti joku pitkätukkainen hamppari varastaa levyn oitis, tai mikä vielä pahempaa, joku palavasieluinen hengenmies nuorisoa suojellakseen lainaa levyn kotiinsa ja pistää sen vasaralla palasiksi. Eipä sillä, sama ajatus on käynyt itsellä mielessä Yölinnun suhteen. Yölintu oli Ikaalisissa, jossa epäonnekseni jouduin lapsuuteni ja nuoruuteni viettämään, jonkinlaisen puolijumalan asemassa. Kertoo paljon paikasta.