Työt alkavat

Tuskin nukuin pari tuntia kauempaa viime yönä. Jännitti, mahaan sattui, heräilin, näin sekavia unia, ahdisti. Kello 05.45 kello soi ja piti nousta ylös. Täytyi ottaa varman päälle, en halunnut myöhästyä ekana työpäivänä. Niinpä olin jo ennen puoli kahdeksaa kaupungilla, ehdin käydä uimahallin kahvilassa vetämässä sumpitkin. Sitten varttia vaille kahdeksan seisoinkin jo takaovella jännityksestä täristen.

Pääsin sisään ja sitten se ralli alkoi. Loputtomasti huoneita, varastoja, kirjahyllyjä ja paljon uusia naamoja. Yritin hymyillä ja sanoa kaikille hei, joitakin tervehdin varmaan moneen kertaan. Oloa helpotti, että olin tajunnut hiukan valmistautua ennakolta. Oli sandaalit, eväät ja oma muki mukana. Sen sijaan en ollut osannut ennakolta varautua siihen, miten monimuotoista puuhaa hyllytys on. Tämä päivä kului lähinnä sen treenaamisessa.

Tässä kirjastossa on paljon veikeitä yksityiskohtia. ATK -kirjoja on kolmessa eri paikassa, eikä ne ole missään loogisessa järjestyksessä. Ne tungetaan vaan sinne kohtaan, missä on eniten tilaa. Tilanpuute on joka paikassa huutava, hyllyt on niin piukeina kirjoja, että osaa ei saa ilman sorkkarautaa irti. Välillä tekisi mieli purskahtaa itkuun, kun kädessä on kourallinen kirjoja eikä yhtään tyhjää paikkaa näkyvissä. Sitten vaan otsasuonet pullistellen yhdellä kädellä työnnetään kirjoja tiiviimpään ja toisella tungetaan lisää tavaraa hyllyyn. Ja kirjastotöissä ei muka hikoile!

Jännä yksityiskohta on myös ns. hömppähylly, romantiikan nälkäisten seitsemäs taivas. Jos arvostat ranskalaista nykyproosaa tai muuta vastaavaa 'vaativaa' kirjallisuutta, kierrä tämä hylly kaukaa! Minun kannaltani haasteellista oli se, että tähän luokkaan tarkoitettuja kirjoja ei ole mitenkään erityisesti merkitty. Kansikuvan ja takakansitekstien perusteella pitää vaan arvioida, onko tämä nyt romantiikkaa vai ei.

Fantasia ja scifi ovat erinomaisesti edustettuja, mikä oli mukava yllätys. Hauskaa oli huomata sekin, että virallista fantasiaosastoa vastapäätä oli suomalaiset sotakirjat. Jos kyllästyy perinteiseen miekka & magia meininkiin, voikin alkaa helposti lukemaan aikuisten fantasiaa, sotakirjoja. Lehväslaiho ja Tikkanen ovat todellista hc -fantasiaa, joku tolkien on kevyttä kamaa näiden herrojen mielikuvituksen lennon rinnalla.

Asiakkaisiin en vielä kontaktia saanut, ei ollut lapsia kirjastossa riekkumassa eikä muutakaan omituista tapahtunut. Oli itseasiassa huomattavan rauhallinen päivä; tai sitten olin vaan niin jännityksestä huumaantunut, etten huomannut mitä ympärillä tapahtui.

Huomenna uudestaan, ou jee.